maanantai 2. marraskuuta 2015

Maston lasku ja valmistelua talvitelakalle 14.10.2015

Kapteeni kiipesi pari viikkoa sitten viimeisen kerran mastoon ja irroitti Windexin sekä tuulimittarin. Seuraavana päivänä suunnattiin viiden hengen voimin laskemaan masto. Tänä vuonna urakka saatiin tehdä aurinkoisessa ja melko lämpimässä säässä. Viime syksynä tuli räntää ja meitä oli vain kolme. 

Vene nousi telakalle  20.10 ja nyt menossa on taas katoksen rakentaminen. 


Tämän vuoden viimeinen mastoreissu.



Masto tulee alas.






torstai 22. lokakuuta 2015

Kauden lopetus, 11.10.2015

Kauden viimeinen pyrähdys Airistolla tehtiin aurinkoisessa säässä. Valitettavasti ei tuullut yhtään, eli mentiin koneella koko matka. Viimeinen kierros merellä piti vielä tehdä kun septitankki oli tyhjentämättä (tankkia ei kuitenkaan tyhjennetty mereen vaan Tepsin vielä auki olevaan septijärjestelmään).  



Parin tunnin matkan jälkeen otettiin vielä purjeet ja puomi alas. Seuraavalla viikolla (eli viime viikolla) oli luvassa maston lasku. 

Aika vaihtaa lajia, kun veneen kansi on kuurassa?

Mukaan lähti gastin sisko.
Kapteni on viettänyt suurimman osan syyskuun viikonlopuista kisoissa ja pääsi taas pitkästä aikaa oman veneen pinnaan.

Tyyni Airisto.


Viimeistään tässä vaiheessa oli myönnettävä, että kausi on nyt loppu.

Syksyn viimeinen purjehdus 26.9.2015

Syksyn viimeinen purjehdus tehtiin syyskuun lopussa mahtavassa säässä. Aurinko paistoi ja tuuli oli sopiva. Kierrettiin Orhisaari ja palattiin takaisin kotisatamaan. Takana on huikea purjehduskausi. Kesän säät eivät ehkä olleet yhtä lämpimät kuin viime vuonna, mutta meille on kerääntynyt hurjasti enemmän merimaileja, purjehduspäiviä ja kokemusta. Kauden lopetus tuntuu haikealta, mutta onneksi kesä on taas kohta täällä ja välissä vielä tietenkin laskettelukausi. 


Kauden viimeinen purjehdus oli vauhdikas ja melko viileä.



Gasti nautti hetken auringon lämmöstä puomilla.


Örö, 20-23.8.2015

Tämän kesän puhutuin kohde on tainut olla Örö ja siellä käytyämme emme yhtään ihmetelleet asiaa. Koska matka kohteeseen oli melko pitkä, päätettiin varata purjehdukseen vähän enemmän aikaa ja matkaan lähdettiin jo torstaina alkuillasta. Ensimmäinen etappi oli Paraisten portille. Pääsimme testaamaan kulkuvaloja ensimmäistä kertaa tänä vuonna ja perille saavuttuamme olikin jo ihan pilkkopimeää. Mukaan lähti apugasti ja päästiin vähän suunnittelemaan syksyn ja talven hommia.

Matka jatkui taas perjantai aamulla aikaisin. Lähestyessämme Örön saarta liikenne vilkastui ja siisääntuloväylä oli jo aika ruuhkainen. Jännitimme onko satamassa tilaa vaikka kello olikin vasta puoli kolme. Tilaa oli vielä hyvin, mutta satama täyttyi kokonaan iltaa kohti. Kierrettiin saaren eteläosa ja grillattiin illalla. 

Lauantaina kierrettiin saaren pohjoisosa. Nähtävää riittää paljon ja matkaan olisikin kannattanut varata pari yötä. Onneksi aina pääsee uudestaan, vaikka ensi kesänä. Iltapäivällä satama oli jo ihan täynnä ja monta venettä odotteli jos jostain vielä löytyisi paikka. Päätettiin jatkaa matkaa kun jonossa oli jo useampi vene. 

Ajatuksena oli jäädä Höglandetin luonnonsatamaan yöksi. Tuuli painoi kuitenkin ikävästi rantaa päin ja päätettiin jatkaa Paraisten portille taas. Sunnuntain matka sujui leppoisasti ja lounas- ja uimatauko pidettiin keskellä Airistoa.
  
Kauden ensimmäinen ja ainut kerta kun ollaan vesillä auringonlaskun aikaan.




Sandön pitkälle ulottuva hiekkasärkkä näkyi hyvin matkalla etelään. 

Örön uudet laiturit ovat olleet täynnä koko kesän. 

Bengtskärin majakka näkyy horisontissa.

Vanhoja juoksuhautoja ja muuta tutkittavaa löytyy joka puolelta.

Örö ei ole mikään pieni saari ja parin päivän aikana tulikin käveltyä melko paljon. 

Saaren eteläpuolella on kaksi hiekkarantaa. 


Saarelta löytyy useampi erikoinen kasvilaji.



Lyhyt ja pitkä ikävä.




Lauantai oli täysin tuuleton ja lämmin päivä. 



Rannalla näkyi selvästi kuinka matalalla vesi oli.








Viikonloppupurjehdus 14-16.8.2015

Elokuun toinen viikonloppupurjehdus ja kesäiset säät jatkuivat vielä. Mukaan merelle lähti gastin sisko ja viikonlopun pääpaino olikin purjehduksessa sekä hyvässä ruuassa. Perjantain kohteeksi valikoitui Pähkinäinen tuuliennustusten mukaan.

Lauantain tuuliennusteet lupailivat iltapäiväksi täysin tyyntä. Otettiin aikainen lähtö ja syötiin aamiainen vauhdissa. Aikainen lähtö kannatti, koska tuuli laantui täysin keskellä päivää. Juuri kun oltiin laskemassa purjeet kuului ulapalta outoa ulinaa. Niinkuin kissa olisi mourunnut. Hyljehän se siellä lämmitteli kivellä! Ja kaksi kaveria uiskenteli pää pinnalle sen vieressä. Melkein koko miehistö kävi uimassa (gasti pysytteli taas veneen kannella). Lauantaina jäätiin Stenskärin vieressä olevaan saareen, Birsskäriin.

Sunnuntaina tuuli mukavasti ja päästiin purjehtimaan koko matka kotiin. Kesän sateet oli nopeasti unohdettu, kun takana oli jo toinen aurinkoinen viikonloppu.

Lauantai aamu ja purjeilla eteenpäin.


Ja loppumatka moottorilla. 




Oudon mallinen kivi osoittautui hylkeeksi. Oikealla puolella näkyvä musta piste on toisen hylkeen pää.


 
Stenskärin laituri vasemmalla ja Birsskärin oikealla.




Kesän viimeisistä marjoista tehtiin Eton mess.











Sunnuntai ja vauhdin huumaa matkalla takaisin.




Airistolla oli ruuhkaa sunnuntaina.